Päätoimittaja Janne Virkkunen, Helsingin Sanomat

Vastaava päätoimittaja, Uutistoimitus, Merja Ylä-Anttila, MTV 3

Vastaava päätoimittaja, Uutistoimitus, Atte Jääskeläinen, Yleisradio

Vastaava päätoimittaja, Uutistoimitus, Eero Hyvönen, Nelonen

Helsingissä, 11.3.2007



Eduskuntavaalien lähestyessä euroasiat eivät tunnu kiinnostavan mediaa. Vaaliteemat pyörivät täysin kotimaisten aiheiden ympärillä. Media ei raportoi eikä kysy ehdokkailta Eurooppa-asioista kuten ei monesta muustakaan ulkopolitiikkaan liittyvästä teemasta. Vaalikoneissa ja –keskusteluissa Eurooppa-politiikka on loistanut poissaolollaan. Kuitenkin tuleva hallitus ja siis myös eduskunta joutuvat ottamaan kantaa moneen EU-kysymykseen.

Ajatellaanko meillä, että EU on liian vaikea asia tavallisten ehdokkaiden käsiteltäväksi, joten siitä on turha kysyä? Vai ovatko asiat liian tulenarkoja esille tuotavaksi?

Eurooppa-politiikan kysymyksiä, joista vaalikampanjan aikana olisi jo pitänyt keskustella on muun muassa:

- Haluammeko olla EU:n ytimessä, vai haluammeko matkustaa unionin peräluukussa ilman sananvaltaa suuntaan ja vauhtiin? On Suomenkin etu, että unionin päätöksenteko on toimivaa ja rakenteet terveet. Suomen eduskunta on hyväksynyt EU:n perustuslain. Olisi tehtävä töitä sen eteen, että tuleva uusi perustuslaillinen sopimus on toimiva ja hyödyllinen koko unionin kehitykselle. Mitkä asiat perustuslaissa ovat Suomelle edullisia ja mitkä meitä rajoittavia?

- EU:n päätökset vaikuttavat Suomeen monin tavoin ja Suomen on ajettava paitsi koko Euroopan etenkin Suomen etua. Lainsäädäntöhankkeet ja politiikanlinjaukset ovat usein keskeisiä Suomen elinkeinonharjoittajille ja kilpailukyvylle, kuten esim. rekkojen leveyttä säätelevän standardin säätäminen tai päästöjen vähentämistavoitteet osoittavat. Suomen olisi vaikutettava uusiin lainsäädäntöhankkeisiin niiden varhaisessa vaiheessa, sillä myöhästyminen lobbaamisessa voi tulla kalliiksi. Mitä tällaisia lainsäädäntöhankkeita on unionissa tulollaan ja mitä niistä tulisi olla mieltä?

- EU:lle pitäisi pikimmiten saada Itämeri-strategia. Suomen tulisi ajaa Itämeren alueen asiaa nykyistä aktiivisemmin sillä Euroopan nopeimmin kasvava talousalue tarvitsee erityistä huomiota monella alalla. Toimivan ja kilpailukykyisen talousalueen luominen Itämeren valtioiden kesken olisi oltava yhtenä Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeena. Itämeren ympäristön suojelu on meille helsinkiläisille sydämen asia. Itämeren roolista EU:ssa voitaisiin puhua paljon enemmän.

- Suomessa EU koetaan yhä vieraaksi. Miksi näin on - mehän olemme Eurooppaa ja Euroopan unionin ydin lähtee meistä. Yhtenä selityksenä ovat Suomen tämänhetkisten keskeisten päättäjien Eurooppa-antipatiat, kun kukaan heistä – tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen tai ulkoministeri Erkki Tuomioja – ei tunnu pitävän EU:ta merkittävänä suomalaisena viiteryhmänä. äänestäjien olisi hyvä tietää mitä ehdokkaat ajattelevat Suomen roolista EU:ssa?

- EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkaa kehittymistään. NATO on käytännössä jo nyt Unionin turvallisuuden takaaja. Miksei tätä tuoda esiin vaalikeskusteluissa? NATO ja turvallisuuspolitiikka halutaan vielä istuvan hallituksen puolelta vaieta kuoliaaksi, mutta media voisi tuoda asiaa esiin nykyistä enemmän.

Myöhemmin tässä kuussa vietetään EU:n 50-vuotispäiviä. Suomi on osa Eurooppaa ja se osa meitä. Eduskunnan ja sen uusien kansanedustajien tulisi ymmärtää tämä erityissuhde. Uusien kansanedustajien tulisi myös olla tietoisia jäsenyyden vaikutuksista Suomen kansantalouteen, ympäristön tilaan ja turvallisuuteen, sekä ja omasta roolistaan EU-asioista päätettäessä.

Ystävällisin terveisin,

Nina Suomalainen

VTM

Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen

Kirkon Ulkomaanavun kehityspolitiikan koordinaattori

Suomen Helsinki-komitean puheenjohtaja


Avoin kirje koulutuspolitiikkaan panostamisesta nyt