Opetusministeri Antti Kalliomäki

Helsingissä 2.3.2007


Hyvä ministeri Kalliomäki,

Suomi on kansainvälisten selvitysten mukaan vuosi toisensa perään yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Menestykseen ovat analyysien mukaan vaikuttaneet muun muassa tasa-arvoinen ja laadukas koulutus- ja tutkimusjärjestelmä. Suomalaiset koululaiset ovat menestyneet erinomaisesti myös kansainvälisissä koulutusvertailuissa, kuten Pisassa. Suomen koulutusihme nousee usein kansainvälisissä yhteyksissä esille, mutta nyt on jo aika katsoa tulevaisuuteen ja kysyä kauanko tätä menestystä vielä tulee kestämään?

Suomen Pisa-menestyksen takana ovat opettajat. Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat ovat laadukkaan peruskoulutuksen perusta. Tiedätte kuitenkin, ministeri Kalliomäki entisenä liikunnan opettajana, että elämä kouluissa on muuttunut paljon opettaja-ajoistanne. Luokat ovat yhä moninaisempia, koululaisten kirjo on kasvanut ja häiriköinti lisääntynyt. Liian monet pienistä koululaisista eivät pysty enää keskittymään koulutyöhönsä, ja opettajien jaksaminen on uhan alla. Samalla kunnat ketjuttavat yhä enemmän nuoria opettajia pätkäviroissa, ja moni monivuotisen koulutuksen saanut opettaja huomaa arjen koettaessa muut tehtävät mieluisemmiksi.

Olette varmasti samaa mieltä siitä, että kouluympäristöön ja opettajien motivoimiseen tulee kiinnittää koulutuspolitiikassa aikaisempaa enemmän huomiota.

Suomelle tulee tulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämpi uussuomalaisten ja maahanmuuttajien tarjoamat voimavarat. Kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen olisi oltava keskeinen osa opetusta.

Korkeakoulukenttämme on hajautettu paitsi maantieteellisesti myös hallinnollisesti. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kilpailevat resursseista ja pian ikäluokkien edelleen pienentyessä myös opiskelijoista. Korkeakoululaitoksemme janoaa uudistusta, hyvänä osoituksena siitä ovat olleet viimeaikaiset yhdistämisehdotukset. Korkeakouluyksiköitä tulee koota toimiviksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi. Koulutuskin globalisoituu ja tällöin tarvitaan myös kilpailukykyisiä korkeakouluja.

Pienen maan voimavara on koulutetuissa kansalaisissa. Innovaatioille ja teknologialle rakentuva talous tarvitsee korkealle koulutettua työvoimaa sekä yritysten palvelukseen että yrittäjiksi. Valtion tehtävä on turvata riittävä osaamispohja ja edistää yritystoiminnan syntyä ja kasvua. Pidän siksi tärkeänä, että yrittäjyyskasvatusta tuetaan. Koko ikäluokan tulisi saada perustiedot yrittämisestä.

Toivon, että opetusministeriössä katsotte tulevaisuuteen ja näette, että Suomen kannattaa edelleen tulevaisuudessa panostaa koulutettuihin kansalaisiin. Entisenä valtiovarainministerinä ymmärrätte varmasti enemmän kuin hyvin, että työttömyys ja syrjäytyneisyys tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin kouluttaminen.


Ystävällisin terveisin,

Nina Suomalainen

VTM

Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen

Kirkon Ulkomaanavun kehityspolitiikan koordinaattori

Suomen Helsinki-komitean puheenjohtaja


Avoin kirje ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen mahdollistamisesta