Työvoimapula vastaan työttömyys

Suomessa on samaan aikaan työvoimapulaa että työttömyyttä. On selvää, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa, mutta yrittäjiä ja työnantajia lukuun ottamatta monikaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana. Työvoimapulaa on etenkin rakennus- ja meriteollisuudessa, ja terveydenhoidon alalla etenkin vanhusten hoidossa.

Kuka tekee työt?

Vuoteen 2015 mennessä työvoimasta ennustetaan poistuvan 670,000 työntekijää. Kuka tekee työt jos työttömiä ei saada töihin?

Jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin passiivisuus on työnverotusta alennettava edelleen. Pätkätöiden haittoja voidaan vähentää esim. takaamalla samoja lomaetuja ja työkokemuksen kertymisetuja kuin pysyvissä työsuhteissa. On pyrittävä luomaan joustavampia keinoja olla töissä sekä työaikaan että –paikkaan liittyen.

Jotkut eläkkeelle siirtyneet saattavat tehdä mielellään osa-aikaista työtä tai sijaisuuksia, tästä on sairaanhoitoalalla jo hyviä kokemuksia. Työperäistä maahanmuuttoa on tehostettava. Myös Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työllistymistä tulee tehostetusti tukea eri tavoin (kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, kohdistetut tuet työnantajille ulkomaalaisen palkkaamiseen, laaja asennemuutosohjelma).

Pätkätyöt

Pätkätyöt ovat ongelmallisia, mutta monet tekevät niitä mielellään. Pätkätyöläisten ei tulisi kärsiä haitoista jotka johtuvat työn pätkittymisestä. Lyhyetkin työsuhteet tulee laskea työkokemukseksi kun kokemuslisiä lasketaan. Lomaa tulisi kertyä niin, ettei pätkätyöläinen jää aina ilman lomia kun työsuhteet katkeilevat.

Pätkätöitä syntyy automaattisesti niin kauan kuin on äitiyslomia, hoitovapaita, osa-aikaeläkkeelle lähteviä, virkavapauksia ja sapattivuosia. Perusteettomat pätkätyöt on kuitenkin muutettava pysyviksi. Helsinki on vähentänyt merkittävästi pätkätyöpaikkojaan viime vuosien aikana.

Kansalaispalkka

Kansalaispalkka ei ole vastaus työttömyyteen tai pienituloisiin työpaikkoihin. Kansalaispalkan puolesta puhujat ovat sivuuttaneet työnteon ja työpaikkojen olennaisen ominaisuuden. Palkan lisäksi työstä saadaan työkokemusta, oppimista uudesta alasta, ensi käden tietoa omasta alasta, mahdollisuuksista ja vapaista paikoista, puhumattakaan sosiaalisista kontakteista ja verkostoista.

Työssäkäyvät kartuttavat kaikkia näitä.

Perustulo ei ole vastaus syrjäytyneisyyteen. Päinvastoin, se tulisi jakamaan entistä jyrkemmin väkeä kahtia, ei vain heihin joilla on työtä ja heihin jotka sitä etsivät, vaan yhtäältä heihin joilla on osaamista ja työkokemusta ja toisaalta heihin jotka ovat pudonneet nopeasti muuttuvien työnvaatimusten kelkasta. Perustulolle jäävän ja työnhaun lopettavan on helppo syrjäytyä ja pudota pois työmarkkinoilta.

Maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaiset

Työperäinen maahanmuutto on mahdollistettava nykyistä paremmin. Suomi ei tule toimeen tulevina vuosina ilman lisätyövoimaa. Työperäisiä maahanmuuttajia voidaan rekrytoida kohdistetusti ja houkutella Suomeen niitä, jotka haluavat töihin. Ulkomaalaistaustaustaisten kotoutumiseen on kuitenkin panostettava. Heidän tulee voida antaa panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada yhtäläiset oikeudet asua ja työskennellä.

Perintövero

Perintövero tulisi poistaa asteittain. Perintövero aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia tavallisille suomalaisille. Perintöveron takia perinnöstä ei hyödy tavallinen kansalainen, vaan verotuksella pidetään kurissa heidän vaurautensa karttuminen. Veroa on jo uudistettu, mutta uudistusta voitaisiin jatkaa. Asunnon ei kuuluisi olla ylellisyystarvike. Asunnon vanhemmiltaan perivät lapset joutuvat usein myymään asunnon jotta pystyvät sen perimään, siis maksamaan verot. Tavallinen keski- tai pientuloinen suomalainen ei pysty jättämään omille lapsilleen edes omalla työllään ansaitsemaansa vaurautta, vaan sen vie joku muu.

Perintöä tulee voida jättää verottomasti myös testamentilla jos rintaperillisiä ei ole. Valtiolla ei tule olla oikeutta rankaista lapsetonta henkilöä tämän kuolemankaan jälkeen.

Yrittäjyys

Yrittäjyys on keskeistä Suomen taloudelle. Aloittavien yrittäjien tilannetta voisi vieläkin parantaa, esim. verohelpotuksin.

Tutkimus ja innovaatio

Tutkimukseen ja kehittämiseen on panostettava. Tulevaisuuden työpaikat eivät säily Suomessa mikäli valtio ei pysty panostamaan siihen, että uuttaa suomalaista innovaatiota syntyy. Tutkimus- ja kehittämisvaroja tulisi nostaa, Innovaatiolle on luotava tilaa. Suomella on huippuunsa koulutettu väestö – onko sillä myös ideoita, vai tappaako tasapäistäminen luovuuden taloudessa ja teknologiassa?

Väestön ikääntyminen

Työperusteisella maahanmuutolla voidaan lieventää väestön ikääntymisen tuomia rakenteellisia ongelmia, mutta ei kokonaan poistaa. Maahanmuuttajien saaminen Suomeen ei ole niin helppoa kuin jotkut kuvittelevat. Jos vaihtoehtoina on muita Euroopan maita, ulkomaalaiset eivät valitse Suomea ellemme tee Suomesta maahanmuuttajille houkuttelevampaa.

Ikääntymisen ongelmia ja tulevaa työntekijäpulaa pitää lieventää myös houkuttelemalla eläkkeelle jääviä jatkamaan esimerkiksi osa-aikatyöntekijöinä. Terveydenhoidon alalla tästäkin on jo joitain hyviä kokemuksia. Suomalaisia ulkomaille muuttaneita sairaanhoitajia voidaan myös pyrkiä saamaan takaisin Suomeen etuja parantamalla. Vastoin ikääntymisen tuomia työvoimatarpeita tulisi tehostetusti alkaa korjaamaan.

Energiaomavaraisuus

Suomen energiaomavaraisuutta on lisättävä. Suomi ei saa ajautua syvemmälle riippuvuuteen naapurimaiden energiavaroista ja näiden poliittisesta, taloudellista ja ympäristön tilasta. Meidän tulee alkaa määrätietoisesti kasvattaa omaa monimuotoista energiatuotantoamme. Vai hullu pistää kaikki munat yhteen koriin – sama pätee energiantuotannossa. Energiainnovaatioita pitää tukea määrätietoisemmin, kuudennen ydinvoimalan mahdollisuus pitää tutkia, tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä tulee tutkia ja edistää. Tuontia voidaan jatkaa, mutta ei ainoana tai pääsääntöisenä energiamuotona. Biopolttoaineiden käytön lisäämistä tulee tutkia ja niiden ympäristö- ja kehitysvaikutuksista tulee saada enemmän tietoa.